Mittumaari rapalperilehre al

Mittumaari rapalperilehre al

Sare ropisee peltikattoo. Laverisänky pääl o ikivanha villafiltti ja se lämmittää sulosesti. Kellastunnee hehkulampu valkee valasee just passelisti kirjasivul. Anna ystävämme. Tiina vauhdissa. Tarzanit. Viisikot. Sama fiilinki tullee kirjoist, ko vuasikymmenii takasi. Helppolukuse kirja ahmasee huamaamattas. Vähä ko suvel syäty uus peruna. Kirjapino viäres o pussilline mansikkamarmelaarei.

Sare ropisee peltikattoo. Se rytmittää sopivasti ruvaalaittoo. Tahti o paljo verkkasempi ko kaupunkis. Kesämökil aika kulkee erilail. Perunii pestää hartaammi. Lihat marinoiraa hualellisemmi. Ja vartait täytetää harkite. Salaattii tullee koristuksii tomaateist ja kurkusiivuist. Kiiru ei pakkauru hartiaseurul, eikä äijjää tul hoputettuu turhapäite.

Sare ropisee peltikattoo ja merivete pinta hyppelehtii ilosesti. Sattees uimine o poikkeuksellise lystikäst. Vettee mennes o jo valmiiks märkä, mikä helpottaa pulahtamist. Maisema näyttää iha erilaiselt vetepinnast saresääl ko mitä aurinkoisen suvipäivän. Se o iha eri färinenki. Jos laskeutuu vettee nii paljo, et juur ja juur silmät jää pinnal, näyttää pisarat tanssahteleva osuessas vettee. Niil o juhannustanssit.

Sare ropisee peltikattoo, mut ääni jää valla taka-alal, ko takkapuut napsahtellee ja korttipeli o käynnis köökipöyräl. Läiskis läiskis! Peli käy kiivaan ja jännitys nousee. Kui tol toisel onki koko ajjaa paemmat kortit? Välil voi pelat lautapelei ja sit ko ruppee väsyttää koko homma, soppii ottaa torkut.

Sare ropisee peltikattoo koko mittumaari ja kaukan o haaveelline kuva lämpymäst keskisuve juhlast. Polkupyäräl viilettämisest hiljeneväs yäs ja laiturinokas istumisest huupees kelis. Ko sare ropisee, o paljo helpompaa irrottautuu pakollisist hommist pihal, voi vettää pitkää ja rauhas henkee, käyr rauhas saunomas ja käpertyy rarjo viäree. Tylsistymissee saakka paikoillas olemine o just passeli juhannusohjelma.

Lepposaa mittumaarii kampraatit!

Julkaistu Satakunnan Kansassa 18.6.2015

Ei kommentteja

Kommentoi